Viikko 6

Maanantai 17.2.2014

Puuhapajapäivä!

Jotkut pajat valjastivat luontopolkulaisten potentiaalin konkreettiseen toimeen esim. hyllyn kiinnitykseen, toiset tyytyivät tarkkailemaan työskentelyä. Hyllyn porausoperaatio herätti niin ilahdusta kuin pahennustakin, sen luodessa luontopolun päämajaan melkoista mekastusta. Kiinnitettävän hyllyn oli valmistanut osa polkulaisten näppäristä kätösistä. Hyvä meidän joukkue!


Tiistai 18.2.2014

Päivä pörähti käyntiin yhteishakuinfon ja työnmetsästyksen merkeissä. Polkulaiset koettivat parhaansa mukaan selkeyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan, toivon kipunoidessa mielen sopukoissa. Ahkeran ajatustyön ja sieluntuskan hälvetessä, jokaisella oli kuin olikin toimintasuunnitelma, joita lähdettiin aktiivisesti ajamaan haaveilun humusta todellisuuteen.

Iltapäivällä suuntasimme energiamme luontoseikkailu-yhteistyöprojektiin, jossa kanssatoimijoinamme on lähihoitajaopiskelijoita Tredulta. Osa suuntasikin töppösensä kohti Tredua ja Tredulta puolestaan saapui muutama opiskelija ihmettelemään suunnitelmiaan luontopolun "basecamppiin".

Keskiviikko 19.2.2014

Tuumasta toimeen! Matkasimme yhteistyöprojektin tiimoilta hervantaan tavataksemme Tredulaiset ja tutkiaksemme kuinka suunnitelmat ja käytäntö kohtaavat - vai kohtaavatko laisinkaan. Luontoseikkailu päiväkodin pikkuisille metsän siimeksessä olikin helpommin sanottu kuin tehty, osa joutuikin mukauttamaan suunnitelmiaan melkoisti maaston realiteetit kohdatessaan. Toiset myhäilivät yhteistyön ytimessä, kun taas toisille konkretisoitui ammatillisen yhteistyön haastavuus. Innolla odotamme mitä projektistamme vielä kehkeytyy.

Torstai 20.2.2014

Aamulla suuntasimme kohti Virtain kuntaa ja Marttisten lomasaarta, jossa meitä vastassa oli varsin lämminhenkinen henkilökunta sekä muutama hevonen.

Nuorisokeskus Marttinen, Virrat

Hevonen..

Alkuunsa huovuttaminen tuntui hieman turhauttavalta, kun mikään ei mennyt niinkuin odotti..

..mutta hyvinhän ne onnistuivat!


Perjantai 21.2.2014

Aamulla heräsimme ja lähdimme aamupalalle, aamupalalta matkamme jatkui Marttisen yläköysiradalle. Rata sijaitsi n.6metrin korkeudessa tolppien varassa, luvassa oli erilaisia esteitä ja vaijerilaskua. Fiilis oli adrenaliini pitoinen ja jännytyksen täyteinen, ja lopuksi jokainen oli ylittänyt itsensä.

Korkealla oltiin.

  

Tässä hieman maistiaisia vaijeri liu'usta.

 Ja loppu fiilikset!

.